Ammattiliitot ovat ammattiyhdistysliikkeen eli ay-liikkeen tärkeimpiä toimijoita. Itse asiassa myös suurin osa työssäkäyvistä suomalaisista kuuluu tälläkin hetkellä johonkin ammattiliittoon, sillä liittoon kuuluminen tuo työntekijälle monia eri etuja ja turvaa.
Ammattiliiton pääasialliset tehtävät
Ammattiliittojen tärkeimpänä tehtävänä on puhua työntekijän oikeuksien puolesta. Ammattiliitot puolustavat ja pyrkivät ponnistuksillaan parantamaan jäsentensä työehtoja. Näiden ammattiliittojen johdossa istuu alalla pitkään toimineita asiantuntijoita, joilla on alla kokemusta niin työsopimusten laillisista kuin sosiaalisista näkökulmista.
Ammattiliitot tuovat yhteen alan ammattilaiset ja tarjoavat myös erilaisia virkistystapahtumia, kursseja ja seminaareja jäsenilleen. Suomessa ammattiliittojen toiminta on lailla turvattua, sillä kaikilla yhteisöillä, kuten myös yksilöillä, on lain mukaan oikeus järjestäytyä.
Vuosien saatossa ammattiliittojen asema on yhteiskunnassa vakiintunut ja niillä on suuri valta niin työpaikoilla kuin valtiollisessa päätöksenteossa. Ammattiliitot sovittelevat päättäjien kanssa esimerkiksi uusista työehtosopimuksista, päättävät lakoista ja puuttuvat sellaisiin epäkohtiin, joissa liiton jäsen tai jäsenet ovat kokeneet syrjintää, väärinkäytöksiä tai muuten työehtosopimuksen vastaista kohtelua.
Ammattiliittojen keskusjärjestöt
Suomessa toimii tällä hetkellä kolme ammattiliittojen keskusjärjestöä, joiden alaisuuteen pienemmät toimialakohtaiset ammattiliitot kuuluvat. Nämä keskusjärjestöt ovat:
1. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö eli SAK
SAK on aikaisemmin edustanut pääasiassa teollisuuden sekä rakennus- ja kuljetusalan ammattiliittoja, mutta tänä päivänä merkittävä osa sen jäsenistä työskentelee palvelualoilla ja julkisella sektorilla.
2. Toimihenkilökeskusjärjestö eli STTK
STTK edustaa pääasiassa toimihenkilöinä ja virkamiesasemassa toimivia jäseniään sekä terveydenhoitoalan henkilökuntaa.
3. Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö eli Akava
Akava edustaa nimensä mukaisesti korkeakoulutettujen ammattilaisten oikeuksia, joihin kuuluvat esimerkiksi lääkärit, opettajat, lakimiehet sekä insinöörit, kuten tradenomit ja ekonomit.
Kuka voi liittyä ammattiliittoon?
Ammattiliiton jäseneksi voi liittyä kuka tahansa työntekijä, joka tekee töitä kyseisen ammattiliiton edustamalla alalla. Esimerkiksi kaupan työntekijät, hotellin vastaanottovirkailijat, kauneushoitolan työntekijät, julkisen liikenteen kuljettajat taikka liikunnanohjaajat voivat liittyä palvelualojen ammattiliittoon eli PAM:iin, kun taas esimerkiksi opettajat ja muut akateemisen yhteisön edustajat voivat liittyä opetusalan ammattijärjestöön eli OAJ:iin.
Samalla tapaa monet ammattiliitot tarjoavat jäsenetuja myös kokoaikaisille yrittäjälle sekä osa-aikaisille yrittäjille. Lisäksi opiskelijoiden on mahdollista liittyä ammattiliittoon, sillä monet ammattiliitot tarjoavat päätoimisille opiskelijoille myös edullisemman opiskelijajäsenyyden.
Jäsenmaksuista
Jäsenmaksujen suuruus riippuu pitkälti siitä, mihin ammattiliittoon työntekijä kuuluu. Osa ammattiliitoista veloittaa jäsenmaksunsa kiinteänä summana, toiset taas perustavat sen tiettyyn prosenttiosuuteen.
Ammattiliittojen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia, eikä työntekijän yleensä tarvitse itse huolehtia niiden maksamisesta, sillä työnantajat perivät ne suoraan työntekijän palkasta ja maksavat ne sille ammattiliitoille, johon kyseinen työntekijä kuuluu.
Ammattiliittoon ei kuuluta automaattisesti, vaan jokaisen työntekijän on otettava itse selvää, mihin ammattiliitton hänen tulee liittyä. Useimmilla työpaikoilla toimii kuitenkin luottamusmiehiä, jotka edustavat kyseisen alan ammattiliittoa. Nämä luottamusmiehet tarjoavat uusille työntekijöillä tärkeää tietoa oman ammattiliiton toiminnasta, jolloin työntekijällä on mahdollisuus liittyä liittoon heidän kauttaan esimerkiksi paperisen tai sähköisen hakemuksen kautta.
Miksi ammattiliittoon liittyminen kannattaa?
Suurin osa työntekijöistä liittyy ammattiliittoon sen tarjoaman sosiaalisen ja taloudellisen turvan takia. Ammattiliittojen yhteydessä toimiikin erilaisia työttömyyskassoja, joihin jäsenet voivat halutessaan liittyä. Näihin työttömyyskassoihin on itse asiassa mahdollista liittyä myös ilman, että kuuluisi kyseiseen ammattiliittoon.
Ammattiliiton avulla työntekijän takana seisoo asiantunteva yhdistys, joka on valmis edustamaan työntekijää ristiriitatilanteissa, joissa työntekijää on kohdeltu huonosti tai työehtosopimusta on rikottu. Tällä tapaa työntekijät voivat keskittyä olennaiseen eli työntekoon murehtimatta turhia siitä, millaisia laillisia, ekonomisia tai sosiaalisia aspekteja hänen toimialaansa voi liittyä.
Samalla tapaa työntekijät voivat tuntea olonsa luottavaisiksi ja kääntyä missä tahansa tilanteessa työpaikan luottamusmiehen puoleen. Luottamusmiehen tehtävänä onkin aina edustaa työntekijää, oli kyseessä sitten työsuhdekysymys tai neuvottelutilanne.
