Vuosi 2019 jäi omalla tavalla historiaan todellisena lakkojen vuotena. Monet tulevat varmasti muistamaan vielä vuosienkin päähän erityisesti Postin yleislakon, jossa Postin työntekijöiden ammattiliitto PAU mielsi, että Posti oli yrittänyt laskea työntekijöiden jo muutenkin alhaisia palkkoja.
Tämän lakon lisäksi ympäri maata aloitettiin useita tukilakkoja, joihin lähti mukaan niin pääkaupunkiseudun julkisesta liikenteestä vastaavan HSL:n bussiliikenne, Finnair, laivaliikenne sekä VR. Periaattessa siis koko Suomi pysähtyi, posti ei kulkenut, eikä liikenne pelannut. Ja näin suuri valta ammattiliitoilla voi toden totta olla työtaisteluissa. Mutta mikä on työntekijän rooli lakkotilanteessa? Ja mitä hyötyä jatkuvasta lakkoilusta sitten on?
Työntekijän rooli ammattiliiton lakossa
On arvioitu, että Suomessa noin 60 prosenttia työvoimasta kuuluu johonkin ammattiliittoon. Prosentuaalisesti suurin osa työvoimasta on kuitenkin ripoteltu muutamien liittojen, kuten logistiikka-alan, teollisuusalan ja julkisen sektorin, kesken.
Jos lakko osuu kohdalle, myös liittoon kuulumattomilla työntekijöillä on mahdollisuus lähteä mukaan lakkoon. Kyseessä onkin omalla tavallaan halu osoittaa tukea omaa alaa kohtaan, mutta samalla voidaan puhua myös joukkopaineesta.
Lakkotilanteessa työntekijän kannattaa aina ensimmäisenä kääntyä oman työpaikkansa pääluottamusmiehen puoleen, joka edustaa alan ammattiliittoa. Tänä päivänä tietyn toimialan lakot eivät edes aina kohdistu kokonaiseen toimialaan, vaan lakkoiluun lähtee kerralla useampia pienempiä toimijoita.
Vuokratyöläisen rooli lakkotilanteessa on kuitenkin hieman monimutkaisempi, sillä vuokratyön tapauksessa työnantaja tulee yrityksen ulkopuolelta, eli kyseessä ei ole lakkoilun kohteena oleva yritys. Ammattiliitot ovat kuitenkin puoltaneet, että vuokratyöläisillä on yhtäläinen oikeus lähteä lakkoon, sillä heillä on useimmissa tapauksissa täysin samat työehdot kuin yrityksen muilla työntekijöillä. Tällä tapaa myös vuokratyöläinen tulee hyötymään lakkoilun kautta haviteltavista parannuksista.
Mitä parannuksia ammattiliitot lakkoilulla hakevat?
Lakkoilun ensisijaisena tehtävänä on vaikuttaa työehtosopimuksiin ja hakea niihin parannuksia. Lakkoilu voi olla myös keino vastustaa työehtosopimukseen uumoiltuja muutoksia, kuten palkan laskemista, työntuntien lisäämistä tai työvoiman ulkoistamista. Jos parannuksia työsopimukseen saadaan, siitä hyötyvät kaikki sopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät, eikä sillä ole väliä, kuuluuko työntekijä liittoon vai ei, tai onko hän osallistunut lakkoiluun vai ei.
Lakkoilun voiman periaatteena on massa. Mitä enemmän lakkoon osallistuu ihmisiä, sitä suurempi sen vaikutus on, ja tällä tapaa sitä suuremmat mahdollisuudet lakkoilulla on myös siihen, että työnantajat taipuvat pakon edessä.
Lakkoilu jakaa edelleen mielipiteitä kahtia, mutta on totta, että moniin ristiriitatilanteisiin ei aina saada selkeyttä muilla keinoin. Lakon tulisikin olla aina työtaisteluiden kaikkein viimeisin voimakeino, jota ennen ammattiliittojen edustajien ja työnantajien tulisi pyrkiä sopuun erilaisten neuvottelujen ja kompromissien nojalla.
