Kun puhutaan ay-liikkeestä ja ammattiliitoista, näiden yhdistysten ja niiden jäsenten verotus nousee usein kovaksi puheenaiheeksi. Suomessa ay-liikkeellä on nimittäin tiettyjä verotukseen perustuvia etuja. Mutta mitä nämä edut sitten ovat ja mihin ne perustuvat?
Ay-liikkeen veroedut
Suomen ammattiliitot ja keskusjärjestöt ovat siinä mielessä erityisessä asemassa, että laillisesta näkökulmasta katsottuna ne määritellään verotuksessa yleishyödyllisinä yhteisöinä. Tästä samaisesta syystä niiden toimintaan kuuluvat tietyt verohelpotukset, mikä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että liittojen oman toiminnan rahoittamiseksi järjestetystä toiminnasta, kuten arpajaisten, myyjäisten tai muun vastaavan varojen hankinnan kautta saaduista tuloista ei peritä veroa.
Samalla tapaa ay-liikkeeltä ei sen yleishyödyllisen yhteisön aseman takia peritä veroa erilaisista sijoitustuotoista, ja kiinteistötuloista niiden tulee maksaa veroa vain sille kunnalle, jossa kyseiset kiinteistöt sijaitsevat.
Samalla tapaa ammattiliittoihin kuuluvat jäsenet voivat vähentää ammattiliitolle ja sen työttömyyskassalle maksetut jäsenmaksut verotuksessa. Toinen ay-liikkeen veroetu sen jäsenille on liittojen maksamat lakkoavustukset, jotka ovat liittojen jäsenille verovapaita aina 16 euroon saakka per päivä.
Tästä etuudesta on keskusteltu viimeisten vuosien aikana tiuhaan tahtiin, sillä ay-liikkeen verovähennysoikeus on monien asiantuntijoiden mielestä kyseenalaistettava. Tänä päivänä merkittävä osa näiden liittojen tuloista muodostuukin jäsenmaksujen sijaan kannattavasta liiketoiminnasta, sillä monet liitot ovat tehneet menestyksekkäitä sijoituksia niin asuntoihin kuin pörssiosakkeisiin.
Mihin ay-liikkeen verohelpotukset perustuvat?
Kuten edellä jo mainittiin, ay-liikkeen verohelpotukset perustuvat siihen, että se luokitellaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna yleishyödylliseksi yhteisöksi. Yleishyödyllinen yhteisö on Suomen verolainsäädännössä sellainen yhteisö, joka toimii yleisen hyvän puolesta, eikä tuota toimintaan osallistuville jäsenille voittoja. Yleishyödyllisen yhteisön toiminnan ei myöskään tarvitse hyödyttää kaikkia sen jäseniä suoralla tavalla, mutta samalla toiminta ei myöskään saa rajoittua tiettyihin piireihin, eli toiminnan tulee olla avointa kaikille halukkaille.
Ay-liikkeen yleishyödyllisyyden katsotaan perustuvan siihen, että liikkeen pääasiallisena tehtävänä on valvoa monipuolisesti jäsentensä etuja ja oikeuksia, ja tarjota asiantuntemustaan koko yhteiskunnan käyttöön. Ammattiliittojen kautta työntekijöillä on mahdollisuus parantaa omia työehtojaan sekä vaikuttaa päättäjiin valtiollisella tasolla.
Lisäksi ay-liikkeen toiminnan katsotaan hyödyttävän koko yhteiskuntaa, eikä pelkästään liikkeeseen kuuluvia jäseniä. Yksi hyvinvointiyhteiskunnan pääpiirteistä onkin se luottamus ja vakaumus, jonka kautta sekä työntekijöiden että työttömien oikeuksia puolustetaan. Tämä luottamus ja vakaumus on puolestaan tarjonnut Suomelle vakaan ja turvallisen yhteiskunnan, joka edistää työelämässä menestymistä ja valtiollista omavaraisuutta.
Ay-liikkeen toiminta ei ole täysin verovapaata
Ay-liike ei ole ainoa luokassaan, sillä Suomesta löytyy muitakin yleishyödyllisiksi järjestöiksi katsottuja liikkeitä. Ay-liikkeen rinnalla yleishyödyllisiksi yhteisöiksi katsotaan esimerkiksi taiteiden ja tieteiden alaa rahoittavat säätiöt, työnantajien etua valvovat järjestöt, urheiluseurat, maatalouden ja liike-elämän etujärjestöt sekä muut kansalaisjärjestöt.
Myös yleishyödyllisten yhteisöjen, ay-liike mukaan lukien, sekä näiden yhteisöjen omistamien yhtiöiden tulee maksaa muiden yritysten tapaan veroa voitoistaan sekä työntekijöidensä palkoista. Samaten nämä yhdistykset maksavat arvonlisäveroa muuhun toimintaan liittyvistä hankinnoista normaalin kuluttajan tapaan, sillä arvonlisäveron vähentäminen kuuluu vain yritystoimintaan liittyville hankinnoille.
